Tulevaisuuden työ ja johtaminen – myönteinen pöhinä ajaa eteenpäin

Teknologian nopea kehitys, poikkeusolot ja muut mullistukset ovat herättäneet monet suomalaiset työyhteisöt huomaamaan, etteivät vanhat toimintamallit enää toimi optimaalisesti. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole helppoa, mutta jos ylhäältä-alas suuntautuva hierarkkinen johtaminen ei tuota tuloksia, voidaan kyseenalaistaa, tarvitaanko johtajia enää lainkaan?

Asiantuntijoiden visioiden mukaan kyllä, mutta tulevaisuuden työtä johdetaan varsin erilaisin ottein kuin mihin olemme ennen 2020-lukua tottuneet. Murros on täällä ja siihen valmistautumalla toimitusjohtajat, lähijohtajat, koordinaattorit ja muu henkilöstö ovat kilpailijoitaan askeleen edellä. 

Tulevaisuuden johtajat luottavat tiimiensä osaamiseen, tukevat työn tekemistä ja edesauttavat työtekijöiden kehittymistä. Suomella on tulevaisuutta ajatellen melkoinen kilpailuetu siksi, että yhteiskuntamme perustuu jo tasavertaisuuteen, korkeaan luottamukseen ja matalaan valtaetäisyyteen.

Pomosta valmentajaksi ja mahdollistajaksi

Tulevaisuuden johtaminen on yhteisöllisempää ja osallistavampaa. Esimiehen viittaa ei pueta harteille noin vain, vaan johtajan on omalla esimerkillään osoitettava arvonsa ja osaamisensa, ja sitä kautta saatava alaistensa kunnioitus. Etenkin työelämään siirtyneet milleniaalit kyseenalaistavat helposti auktoriteetin, jolle ei ole työstä omakohtaista kokemuspohjaa. Johtajuus pelkän aseman perusteella ei saa yhtään tykkäystä. 

Vaikka johtamisessa on aina kyse vallan käytöstä, käskyttämisen sijaan tulevaisuuden johtaminen on valmentavaa, palvelevaa, läsnäolevaa ja vuorovaikutteista. Uutena päämääränä on, että työtekijät ovat itseohjautuvia alansa ammattilaisia, joilla on tilaa ja vapaus tehdä omaa työtään koskevia mikropäätöksiä. Johtaja johtaa kohti yhteistä tavoitetta, mutta matkalle osallistuvat kaikki. Tiiviiden verkostojen luominen on helpompaa kuin koskaan ennen.

Erilaista johtamista eri tilanteisiin

Tulevaisuuden johtaminen on selvästi ihmisläheisempää ja yksilöllisempää. Henkilöstö on eri ikäistä ja eri taustaista, ja juuri tähän monimuotoisuuteen hyvä johtaja osaa mukautua tapauskohtaisesti. Johtaminen on kasvavassa määrin vertaistukimaista ja sparraavaa toimintaa. Mentorointi, stressinhallinta, ajankäyttö ja mindfulness kuuluvat tavalliseen työpäivään.

Toki työympäristössä on erilaisia rooleja, joista osa suorittavia ja osa asiatuntijatehtäviä. Työntekijöillä on myös eri pituinen ja -muotoinen työkokemus, asenne ja mieltymykset. Hyvä tulevaisuuden johtaja selvittää henkilöstönsä vahvuudet ja tarjoaa tukea heikkouksien voittamisessa. Myötätuntoa kokevat ja sitä jakavat henkilöt tulevat menestymään tulevaisuuden työympäristöissä. 

Kaikkien erilaisten skenaarioiden toteutumista ei voida ennakoida, mutta eri tilanteisiin voidaan luoda valmiit toimintamallit. Valmistautuminen vähentää epävarmuutta ja lyhentää haasteen ratkaisemiseen kuluvaa aikaa. 

Yksilöllinen johtaminen – tukea työntekijöiden osaamisen kehittämiseen

Kun osaaminen pirstaloituu ja erikoistuu, johdon tehtäväksi jää löytää ja sitouttaa alansa huippuasiantuntijoita. Työympäristöön jää vähemmän päälliköitävää, ja alaisten henkilökohtainen kehitys on yksi tulevaisuuden arvokkaimpia työsuhde-etuja.

Jatkuva vuorovaikutus ja tulevaisuuden johtaminen kulkevatkin käsi kädessä. Hyvä johtaja kuuntelee henkilöstöään ja antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa. Johtaja on onnistunut työssään, kun yhteinen tavoite on kaikille selvä. Samalla päätösvalta lisää työn mielekkyyttä ja nostaa motivaatiota. 

Viestintätaidot ja vuorovaikutuskyvyt valjastetaan saamaan muut mukaan samaan veneeseen. Myönteisyys ja ratkaisukeskeisyys korostuvat ja työterveyden huollosta saa apua myös muun elämän eteen heittämiin haasteisiin.

Tavoitteena jatkuva kehitys

Vaikka tulevaisuuden johtajuus on elämänlaadun luomista, liiketoiminnan pitkäaikaista kannattavuutta ei suinkaan tarvitse sysätä syrjään. Johtajan ei tarvitse aina olla se kiltti kaveri, joka sanoo kyllä kaikille. Auktoriteettia saa ja pitää edelleen käyttää, mutta vastuullisesti ja perustellusti. Perusajatus on, että yhdessä saavutetaan parempia tuloksia kuin päälle päsmäröinnillä. 

Jotta tavoite olisi helpompi täyttää, tulevaisuuden johtaminen sisältää erilaisia koulutuksia, valmennuksia ja lempeää itsetutkiskelua. Henkilöstö on arvokas tiedonlähde ja kysymys ”millaista apua tarvitset” voi paljastaa monia yksinkertaisesti ratkaistavissa olevia ja työntekijän tuottavuutta ja mielialaa parantavia asioita. Jopa empatiaa on mahdollista harjoitella, mutta useimmiten valmentavaan johtamistyyliin keskittyvät koulutukset painottavat rakentavan palautteen antamista ja saamista.

Toisiaan seuraavat muutokset haastavat johtamista

Kaikenlaiset muutokset herättävät helposti muutosvastarintaa. Valitettavasti niiltä on nyky-yhteiskunnassamme mahdotonta välttyä. Moderni tulevaisuuden johtaminen luo toivoa ja tsemppaa työyhteisöä markkinoilla, taloudessa, ja digitaalisessa kehityksessä tapahtuvien mullistusten keskellä. 

Tulevaisuuden ”ongelma” on se, ettei sitä voida ennustaa eikä kaikkia epävarmuustekijöitä voida kokonaan kitkeä pois. Voimme vain harjoitella vanhoista ajatuksista irti päästämistä ja oppia hyödyntämään uusia näkökulmia, riippumatta siitä, ettei niiden toimivuudesta ole varmaa tietoa. 

Hyvä tulevaisuuden johtaja osaa reagoida tapahtumiin nopeasti, vaikkei hänen ei tarvitsekaan aina tietää miten toimia. Mukautuminen vaatii johtajan tukea ja varhaisella puuttumisella esimerkiksi uuden teknologian oppimisvaikeuksiin vältetään monta ikävää tilannetta. 

Lisäksi on muistettava, että sopeutuminen muutokseen vaatii aikaa. Lisääntynyt osaamisen tarve voidaan tyydyttää hieman lempeämmällekin aikataululla. Työyhteisö on parhaimmillaan ja luovimmillaan silloin, kun sen ei tarvitse pelätä joukosta putoamista.

Julkaistu
Kategoria(t): 2016