Rasmus Roiha – Tulevaisuuden työn johtamisen haasteet

Rasmus Roiha – Tulevaisuuden työn johtamisen haasteet
16.5.2016 Johtajuusareena

Rasmus Roiha, Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja:

”Naurettavaa. Istumme autoissamme joka aamu ja joka iltapäivä, matkustaen töihin. Kiirehdimme ja hoputamme lapsiamme aamutoimissa, vain päästäksemme matkaan. Perillä toimistolla avaamme kotoa tuodun läppärimme ja siinä olevat pilvipalvelut, istumme omissa työhuoneissamme, teemme niitä töitä, johdamme ja olemme johdettavina.

Työn luonne ja tekemisen muodot ovat tällä vuosikymmenellä muuttuneet hurjasti. Muutoksen ovat mahdollistaneet tietotekniikka, nopeutuneet yhteydet ympäri maailman, tehokkaammat web-palvelut ja projektityökalut.

Toinen osan muutoksen mahdollistamista on muuttunut asenne työtä ja sen tekemistä sekä johtamista kohtaan. Asennemuutos onkin tekniikan muutoksia tärkeämpää, kun puhutaan työn ja työnkuvan kehittymisestä, sekä työn johtamisesta.

Asennemuutos pitää sisällään muutaman ydinajatuksen

Työpaikoilla, erityisesti asiantuntijapuolella, on monin paikoin jo ymmärretty, että työ on elävää tekemistä, ei staattista ja kaavamaista. Työn pitää pystyä joustamaan tekijänsä elämän mukaan, eikä sitä saa ahtaa kaikille samaan liikkumattomaan muottiin tiukan valvonnan alaiseksi. Työ on asia joka tehdään, ei paikka minne mennään. On ymmärretty, että työn tekemistä ei voi eikä kannata mikromanageerata. Työn laatu ei parane sillä, että kytätään työaikoja tai pakotetaan tekijät tiettyihin työtapoihin. Perusajatus on, että tekijä itse tietää parhaiten sen mitä ja miten se tulisi tehdä. Tämä kaikki luo uudet haasteet työn johtamiselle.
Työn tekemisen vapauttamisella on saavutettu tyytyväisempiä asiantuntijatyön tekijöitä, tehokkaampia ja tuottavampia organisaatioita, sekä joustavampia ja paremmin työntekijöiden elämään sopivia työn tekemisen muotoja. Miten tässä ympäristössä johdetaan sitten työn tekemistä?

 

Mitä elävän työn johtaminen vaatii?

Elävän työn johtaminen vaatii kaksi perusasiaa; luottamusta ja kommunikointitaitoa. Näiden kahden asian on oltava tärkeässä asemassa koko työyhteisössä.

Työnjohdon on luotettava asiantuntijan osaamiseen ja siihen, että tekijä kyllä itse kertoo, jos hän tarvitsee apua, sparrausta, koulutusta, valmennusta tai ohjaamista. Tällainen luottamus poistaa vanhakantaisen vastakkainasettelumallin työnjohdon ja työntekijän väliltä. Johtajasta tulee sparraava kollega.

Tekijöiden on voitava luottaa kollegoihinsa ja siihen, että hyvin tehty työ palkitaan asianmukaisesti. Työntekijän on voitava luottaa myös avoimeen kommunikaatioon, siihen, että hän voi antaa ja vastaanottaa palautetta työstä ilman pelkoa, että sillä olisi työsopimuksen jatkuvuuteen vaikuttavaa merkitystä. Ajatustenvaihtoa pitää käydä yli rajojen, vapautuneesti, rehellisesti ja avoimesti. Itsensä johtamisen merkitys korostuu, ja sitä pitää myös opetella.

Kun työntekijä kokee kunnioituksen ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä, hänen tyytyväisyytensä työtä kohtaan kasvaa, kannustaen parempiin tuloksiin. Tyytyväisyys organisaatiota kohtaan lisää myös työntekijän uskollisuutta työnantajaansa kohtaan. Elävän työn kaikkia osapuolia voikin tässä tilanteessa kutsua voittajiksi. Näinkö työn johtaminen muuttuu naurettavasta naurettavan helpoksi tulevaisuudessa?”

@rasmusroiha #elävätyö

Kirjoittaja on Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja, sekä ohjelmistoalan sarjayrittäjä 90-luvulta alkaen.