Mika Videman – Lähde ajoissa, hyvä johtaja!

Mika Videman – Lähde ajoissa, hyvä johtaja!
18.5.2016 Johtajuusareena

Mika Videman, Fazer-konsernin henkilöstöjohtaja:

”Johtamisesta on kirjoitettu paljon sanoja, ja ihan syystä. Hyvä johtaminen auttaa ihmisiä saamaan itsestään parhaan irti ja vie siten maailmaa parempaan suuntaan – ja toisinpäin, huono johtaminen latistaa eikä motivoi.

Minun peruskiveni hyvään johtajuuteen ovat oikeudenmukaisuus, mahdollistaminen, kehittäminen ja innostaminen. Varmasti tuttuja teesejä monelle, mutta pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan; juju onkin näiden määrätietoisessa toteuttamisessa jokapäiväisessä elämässä. Uskon, että nämä osa-alueet tulevat olemaan tulevaisuudessa vieläkin merkityksellisempiä. Ihmisiä tulee kohdella samalla tavalla, samoin periaattein, samanlaisissa tilanteissa. Tämä on kaiken perusta. Ihmiset ovat herkkiä epäoikeudenmukaisuudelle ja epäoikeudenmukaisiksi koettuja johtajia on vaikea arvostaa.

Johtajan tärkeimpiä tehtäviä on mahdollistaa alaistensa ja tiimiensä tekeminen kuuntelemalla herkällä korvalla, tukemalla päätöksissä, poistamalla esteitä ja olemalla läsnä. Välittäminen ja empatia auttavat luomaan luottamusta.

Ihmisten kokonaisvaltainen kehittäminen on hyvän johtajuuden keskeisiä elementtejä. Jokaisella on osa-alueita, joita voi kehittää. Ihmiset haluavat lähtökohtaisesti kehittyä (kehittymismahdollisuudet arvioidaan jatkuvasti yhdeksi merkittävimmistä työtyytyväisyystekijöistä, ja tämän merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa vieläkin enemmän). Aktiivinen palautteen anto ja haastavat työtehtävät ovat keskeisiä keinoja kehittää alaisiaan.

Kuitenkin tärkein johtamisen peruskivi on mielestäni innostaminen. Johtajan pitää näyttää ihmisille suunta, selittää miksi, maalata mahdollisuuksia ja saada sitä kautta porukka innostumaan. Innostunut ja motivoitunut työntekijä on tunnetusti moninkertaisesti tehokkaampi kuin epämotivoitunut.

Jokainen voi olla hyvä johtaja ja hyvä johdettava. Itsensä johtaminen ja omasta elämästä vastuun ottaminen kuulostavat itsestään selviltä, mutta todellisuudessa liian harva toteuttaa niitä kovin hyvin. Liian usein työpaikallekin tullaan ”hyvin johdettaviksi”, mutta ei ymmärretä tai haluta ottaa omaa vastuuta haasteiden ratkaisemisesta ja työyhteisön kehittämisestä. Jokaisella on vastuu hoitaa työnsä hyvin, antaa palautetta kollegoilleen ja pomolleen ja myös olla aktiivisesti viemässä muutoksia läpi. Valittamisen sijasta on parempi tehdä asioille jotain. Loppujen lopuksi meillä on yksi (työ)elämä.

Johtajan pitää usein viedä läpi isoja ja pieniä muutoksia, jotka eivät välttämättä miellytä kaikkia. Liian moni yrittää pitää saavutetuista eduista kynsin hampain kiinni, vaikka ympäröivä maailma on jo muuttunut. Muutosjohtaminen korostuukin nykyisessä työelämässä sekä yhteiskunnassa laajemminkin. Myös johtajan tulisi miettiä, koska alkaa olla itse muutosten este eikä mahdollistaja. Joillekin johtajille ulkoiset merkit kuten titteli, arvostus ja kompensaatio saattavat olla niin tärkeitä, että oman position sementointi ja suojaaminen alkavat pikkuhiljaa ohjata päätöksiä suuntaan, joka ei ole yrityksen kokonaisedun kannalta parasta. Liian harva johtaja lähtee oma-aloitteisesti positiostaan oltuaan siinä pidemmän ajan ja antaa tilaa uusille näkemyksille.”