Mikko Majander – Iso kuva ei saa hautautua erityisintresseihin

Mikko Majander – Iso kuva ei saa hautautua erityisintresseihin
30.5.2016 Johtajuusareena

Mikko Majander, politiikan historian dosentti.

”Kun kansa saa vallan niin kuka sen saa?” Paavo Haavikon tunnettu aforistinen kysymys ei ole menettänyt sen enempää tehoaan kuin ajankohtaisuuttaan.

Päivän variantteja samasta teemasta voi muotoilla useampia. Kuka oikein päättää, kun porukka päättää? Ja onko demokraattisen johtajuuden nimeen vannominen vain peitekoodi sille, että johtaja ei johda.

Viime vaalikaudella Suomessa sanottiin, että politiikka on rikki. Päätöksiä ei tahtonut syntyä, ja jos syntyi, niin ne eivät johtaneet toteutukseen. Nykyisellä hallituksella ei näytä olevan sen helpompaa, olivat syyt sitten samat tai ei.

Onko kysymyksessä systeemivirhe poliittisessa järjestelmässä? Vai jokin syvempi kulttuurimurros länsimaisten yhteiskuntien rakenteessa, luonteessa ja toimintaympäristössä?

Analyysi ei ole yksiselitteinen, mutta yksi johtopäätös on ohittamaton: aikamme vaatii poliittiselta johtajuudelta poikkeuksellisen paljon. Pitkä 1900-luku perinteisine rakennuspalikoineen on päättynyt. Keskellä epävarmuuksien sekavuutta on osoitettava suuntaa ja kyettävä kantamaan toimivaa koalitiota sen mukaisesti.

Nahan pitää olla paksu, mutta korvan herkkiä. Sanelemalla ei demokraattista kansakuntaa ja sen kansalaisia saada sitoutumaan mukaan. Mutta ne seuraavat ja antavat kukin panoksensa, kun vakuuttuvat mission mielekkyydestä.

Yhteiskunnallista johtajuutta on rakentaa tuo uskottavuus ja hankkia mandaatti toimia. Iso kuva ei saa hautautua tuhanteen ja yhteen erityisintressiin.

Mikko Majander on poliittisen historian dosentti ja ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja.