Hilkka Kemppi – Kuka on tämän vuosisadan Kekkonen?

Hilkka Kemppi – Kuka on tämän vuosisadan Kekkonen?
4.7.2016 Johtajuusareena

Hilkka Kemppi, Suomen Keskustanuorten ja Valtion Nuorisoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja:

”Yritystä voi johtaa keskenään herran pelolla, mutta maailmaa johdetaan yhdessä sielun palolla.

Olen kuullut yhden vanhan pääministerin ja muutaman nykyisen yritysjohtajan suusta, että Keskustanuorten johdossa toimiminen on ollut heidän elämänsä suurin johtamishaaste. Totta tai ei, mutta tähän lausahdukseen tiivistyy johtamisen tärkein oppi: Johtajaa ei ole karvoihin katsomista. Muutaman ihmisen johtaminen voi olla merkittävästi vaikeampaa kuin minkä tahansa hallitusohjelman kasaaminen.

Koko yhteiskunnallinen järjestökenttä on ollut huomaamattaan myrskyn silmässä jo vuosikymmenen. Media valitsee mielivaltaisesti voittajat ja häviäjät sekä sitä kautta osaltaan määrittää järjestöjen arvoa. Rahoitusta on leikattu, politiikan teon tempo on moninkertaistunut ja tieto on kaikkien saatavilla. Järjestömuisti on pidentynyt, kun jokainen moka tallentuu internettiin – toisaalta tiedon määrä on niin suuri, että eiliset mokat eivät enää tänään kiinnosta.

Dramaattisinta on se, miten järjestötoimijoiden luonne on muuttunut kymmenessä vuodessa. Yhteiset tavoitteet kilpailevat individualistisen suoritusyhteiskunnan kanssa. Telkku, Facebook, YouTube ja Netflix korvaavat järjestön kesäleirin ja seminaariin on turha ostaa junalippua, koska meillä on twitter. Kuten nuorisobarometri 2014 ”Ihmisarvoinen nuoruus”-tutkimus todistaa, aktiivisuus kasaantuu. Hyviä järjestötoimijoita on enää kourallinen ja heillä on täysi työ pitää sekä oma elämänsä että kourallinen järjestöjä pystyssä.

Vapaaehtoisten johtamisen toimintakenttä on muuttunut, niinpä johtajilta tarvitaan myös uudenlaista otetta. Tärkeintä tuntuu olevan motivointi ja usko itseensä. Puheenjohtajan henkilökohtainen persoona, vuorovaikutustaidot ja tapa kohdata ihmisiä ovat koko järjestön toiminnan ja kehittämisen kannalta tärkeimpiä asioita. Jos vapaaehtoinen toimija kokee saavansa itselleen iloa ja onnistumista yhdessä tekemisestä, hän on valmis tekemään töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Uskon, että yhteisöllinen johtaminen, arjessa mukana toimiminen ja me-hengen löytäminen ovat avainsanoja minkä tahansa järjestön johtamiseen. On tärkeää, että puheenjohtaja osallistuu järjestön kokoontumisiin ja tapahtumiin sekä tapaa järjestön jäseniä kasvotusten. Palautteen antaminen ja kerääminen on osoittautunut tärkeäksi kannustamisen muodoksi, johon ei voi koskaan panostaa liikaa.

Välillä ulkopuolisilta tuntuu unohtuvan, miksi poliittiset nuorisojärjestöt nauttivat valtion tukia. Keskustanuoret on kaikkien muiden poliittisesti sitoutuneiden tai sitoutumattomien nuorisojärjestöjen kanssa kasvatusjärjestö. Suurinkin poliittinen johtaja etsii poliittisen nuorisojärjestön johdossa välillä ratkaisuja 10 000 ihmisen arkipäivän haasteisiin. Vaikka iltalehden lööpeistä ei aina uskoisin, niin nuorisojärjestöjen tärkein tehtävä on demokratiakasvatus. Jokainen järjestöjohtaja, joka muistaa tekevänsä merkittävää kasvatustyötä on tämän yhteiskunnan tulevaisuuden kultakimpale. Uskon, että en ole ainoa poliittisen nuorisojärjestön johtaja, joka on auttanut jäseniään pois elämän raskaista hetkistä, etsinyt työpaikkoja  ja ystäviä ja soittanut apua sitä tarvitseville.

Koska uskon vakaasti, että nuoret ovat aina edeltäjiään fiksumpia, uskon myös, että nuorisojohtajien populistiset huutelut ja aggressiivinen räyhääminen eivät enää toimi 2030-luvun nuorisoon. Ennustan mielelläni, että fiksu nuoriso janoaa 2000-luvun alkua monipuolisempaa tietoa. Sellainen nuorisojohtaja, joka pystyy tarjoamaan uutta tietoa, pukemaan sen innostavaan kieleen ja verkostoitumaan kulovalkean tavoin, on tämän vuosisadan Kekkonen.”

Hilkka Kemppi
@hilukemppi

Suomen Keskustanuorten ja Valtion Nuorisoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja. Opettaja, yhteisötaiteilija ja poliitikko