Millainen johtaja herättää luottamusta?

Millainen johtaja herättää luottamusta?
16.6.2020 Johtajuusareena
Kuva: Cocomms Oy

Johtajuusareena-paneelissa puhutti tänä vuonna luottamus ja sen rakentaminen johtajana. Keskustelun mukaan luottamus ei ole pikavoitto, vaan pala palalta rakentuva tunne, joka kantaa läpi kriisien ja koronakeväiden.

 

Perinteisesti Porissa kuultu Johtajuusareena-paneelikeskustelu sai tänä vuonna SuomiAreenan peruuntumisen vuoksi virtuaalisen muodon. Keskustelu käytiin Zoom-webinaarin välityksellä keskiviikkona 10. kesäkuuta.

Näkemyksiään ja kokemuksiaan paneelissa jakoivat RKP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, UPM-Kymmenen viestintä- ja brändijohtaja Hanna Maula, hallitseva Vuoden Nuori Johtaja Sari Nevanlinna sekä Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson. Paneelin alusti ja juonsi Cocommsin toimitusjohtaja Kaija Pohjala.

Luottamus rakennetaan ennen kriisiä

Ensimmäisenä keskusteluun nostettiin johtaminen ja luottamuksen rakentaminen vaikeina aikoina. Taustalla oli Edelmanin COVID-19-luottamusbarometri, jonka mukaan koronakriisi rapautti ihmisten luottamuksen yrityksiin.

Nevanlinnan mukaan etäyhteyksien ja ketterästi tehdyn digiloikan äärellä on korostunut avoimen viestinnän tärkeys.

– On tärkeää, että esimiehillä on foorumit, joissa voi jakaa tietoa. Viestinnälle ja ihmisille on myös varattava vielä tavallista enemmän aikaa, hän sanoi.

Myös Maula korosti viestinnän ja ohjeistamisen kriittisyyttä kriisiajan johtamisessa, jolloin tiedon tarve on ihmisillä valtava.

– Luottamuksen pohja rakennetaan ennen kriisiä. Jos perusta ei ole kunnossa, sitä on vaikea rakentaa kriisin aikana, hän lisäsi.

Adlercreutzista on positiivinen havainto, että luottamus yhteiskuntaan, mediaan ja instituutioihin on vahvistunut. Kriisissä joutuu antamaan arvoa konkreettisille teoille ja nyt on jouduttu tekemään hankalia ja isoja päätöksiä.

Ennen webinaaria Johtajuusareenan sosiaalisen median kanavissa kysyttiin, millainen johtaja herättää luottamusta. Neljästä vaihtoehdosta tärkeimmäksi ominaisuudeksi äänestettiin johdonmukaisuus.

– Johdonmukaisuus on tärkeää siten, että näkemys tulee päätöksenteossa perustaa tietoon. Päätöksenteon tulee siis olla loogisen prosessin tulos, Adlercreutz sanoi.

Maula oli samoilla linjoilla, ja korosti myös empatian tärkeyttä.

– Luottamuksessa on kyse tunteesta ja intuitiosta. Luottamuksen rakennetta onkin vaikeaa hahmottaa ilman empatiaa, hän sanoi.

Itseluottamus auttaa suunnistamaan vaikeina hetkinä

Paneelissa puhuttiin myös johtajan uran vaikeimmista hetkistä. Nevanlinnalle sellainen oli, kun hänet valittiin tehtävään, jonka kollegakin olisi halunnut. Eteenpäin piti mennä tiiminä kollegan perustellessa, miksi paikka olisi kuulunut hänelle. Luottamus löytyi kuuntelemisen ja keskustelemisen kautta.

– Luottamuksen edellytyksiä rakennetaan kolmella asialla: Ensinnäkin tulee olla osaava ja kyvykäs. Toiseksi tulee kaikilla mahdollisilla tavoilla viestiä, että haluan hyvää. Kolmanneksi tulee etsiä yhteistä arvopohjaa kuuntelemisen ja kohtaamisen kautta, hän totesi.

Karlsson nimesi vaikeimmaksi paikakseen yt-neuvottelut ja organisaation uudelleen rakentamisen:

– Luottamusta on pitänyt rakentaa avoimuuden kautta. Lopputulos ei voi missään nimessä aina miellyttää kaikkia. Johtaja kantaa vastuun.

Muun muassa Yhdysvalloissa työskennellyt Maula korosti itsetunnon ja -luottamuksen merkitystä etenkin vaikeissa tilanteissa.

– Vaatimattomuus ei aina kaunista – varsinkaan maassa, jossa sitä ei juuri harjoiteta, hän pohti.

– Sen sijaan hymy on kansainvälinen kieli. Aito pyrkimys rakentaa luottamusta kyllä näkyy, hän lisäsi.

Erehtyväisyyden myöntäminen luo luottamusta

Adlercreutzin mukaan johtaja tarvitsee kill your darlings -ajattelua.

– Pitää uskaltaa heittää pois jotain jo tehtyä, kun tieto, jonka pohjalle päätöksiä rakennetaan, kehittyy ja rakentuu eri suuntaan. Keskeneräisyydestä käsin pitää uskaltaa käydä debattia avoimin mielin. Uskon, että se kasvattaa luottamusta.

Karlssonin mielestä vaikeiden päätösten tekemisen vastuu etäännyttää johtajaa henkilöstöstä aina. Avoimuus ja oman erehtyväisyyden esiintuominen kaventavat tätä etäisyyttä.

– Ladulla on kaaduttu ja pitää kaatua. Jos et koskaan kaadu, et yritä tarpeeksi, hän kiteytti.

Myös johtajien oma luottamus on ollut koetuksella esimerkiksi tilanteissa, joissa heiltä on pantattu tietoa tai joissa annettu tieto on tarkoituksella ollut virheellistä. Adlercreutz muistaa vaikean tilanteen kuntapolitiikasta. Siinä hän joutui seisomaan vaikean päätöksen takana, jota ei itse ollut mukana tekemässä.

Työuran varhaiset kokemukset saattavat jättää kauaskantoiset jäljet. Hanna Maula muistaa tällaisen tapauksen.

– Urani alkupuolella esimieheni syytti minua varastamisesta. Hänen syytöksensä osoittautuivat perättömiksi, mutta anteeksipyyntöä ei esitetty. Kokemus jäi vahvasti mieleen ja jätti jälkeensä halun toimia itse esimiehenä toisin.

Entä kuka valaa johtajiin uskoa ja luottamusta? Kuka tukee vaativassa työssä? Puolisot, ystävät, kollegat, äidit – ja Karlssonin mukaan myös Google:

– Joskus tieto on paras tuki.

Tilaisuudessa kuultiin myös yleisökysymyksiä ja paljon muuta hyvää keskustelua.
Tilaa tallenne ja katso koko keskustelu!

Johtajuusareenan 2020 järjestivät viestintätoimisto Cocomms ja coaching-kouluttaja Business Coaching Insitute (BCI). Kiitos puhujille ja kaikille osallistujille!